Historia

Vanhimmat tiedot Viron hallintojärjestyksestä on peräisin 1200-luvun alusta. Harjun maakunta sijaitsi tuolloin sisämaassa päin ja se käsitti suuren osan nykyisen Raplan maakunnan alueista. Suurin osa nykyisestä Harjumaasta kuului tuolloin Revalan maakuntaan jakautuen Vomentagan, Ocrielæn ja Rebalan pitäjiksi. Suurin osa myöhemmällä kaudella tunnetuista pohjoisvirolaisista kylistä oli jo tuolloin olemassa.

Revala ja Harju yhdistettiin Harjumaaksi 1200-luvun keskipaikkeilla Pohjois-Viron alistuttua Tanskan valtaan. Kirkkojen ympäristöön oli muodostunut 1200-luvun loppuun mennessä kirkkopitäjät: Keila, Nissi, Jüri (tuonnoin Vaskjala), Jõelähtme, Harju-Jaani, Kuusalu, Hageri, Juuru, Kose, Rapla ja Harju-Madise. Vuonna 1638 erottautui viimeisestä Ristin pitäjä. Maalaisväestön etnografinen, kulttuurinen ja murteellinen yhteenkuuluvuus muodostui pitäjittäin.

Harjumaan Tanskan aikaiset rajat pysyvät ennallaan 700 vuoden ajan. Maakunnan hallinnolliset tehtävät liittyivät ennen kaikkea valtiollisten verojen keräämiseen, asepalvelukseen ja kirkollisiin sekä tuomioistuinjärjestelyihin. Kaikki tämä tapahtui samanaikaisesti aatelin itsehallinnon kanssa. Kartanotalouden kehityttyä ja valtiollisen maanomistuksen vähennettyä paikallinen hallinto sekä tuomioistuin- ja poliisihallinto siirtyi yhä enemmän kartanonherrojen käsiin. 1600-luvulle tultaessa oli kartanosta muodostunut samalla myös hallintoyksikkö. Kartanon aluetta ja sen talonpoikien asuttamaa osaa kutsuttiin kunnaksi.

Maaorjuuden lakkauttamisen seurauksena muuttuivat kunnat 1800-luvulla vähitellen talonpoikaisyhteisöiksi, jotka ottivat kartanolta niiden paikallishallinnolliset tehtävät. Harjumaalla oli Viron tasavallan aikana (1918-1939) 43 kuntaa. Niistä jäi jäljelle vuoden 1939 uudistuksen jälkeen 32.

Puna-armeija lakkautti vuonna 1950 kaikki kunnat ja maakunnat. Kunnat organisoitiin uudelleen kyläneuvostoiksi. Harjun maakunta jaettiin viiteen rajoniin: Harju, Keila, Kose, Loksa ja Rapla. Rajoneja ryhdyttiin kuitenkin pian liittämään toisiinsa ja vuoteen 1962 mennessä oli muodostunut Harjun ja Raplan rajonit. Vuonna 1963 liitettiin Harjun rajoniin Rakveren rajonin Valgejoen reunalla olevat metsäalueet. Vuonna 1990 rajonit nimitettiin jälleen maakunniksi. Viron tasavallan entiselleen palauttamisen jälkeen kyläneuvostoilla oli jälleen paikallishallintoyksikön asema ja niitä kutsutaan jälleen kunniksi.